Useimmiten koulun jälkeen menen kotiin koneelle, koska mulla ei vielä oiken ole mitään ns. kunnollista harrastusta. Tulehan sitä käytyä salilla ja piirreltyä/maalailtua kotona, mutta paljoa muuta en tee. Yks syy siihen on se, että kavereiden kaa on vaikea hengailla viikolla, koska kaikki opiskelevat. Opiskelen siis espanjalaisille viimeisellä luokka-asteella -> Eikä se mitään kaikkein helpointa ole, kun ei sitä paljoo mitä vielä ymmärrä kunnolla. Viikonloppujen illat sitten yleensä kuluvat kavereiden kanssa, ellei mulla oo muta sovittua ohjelmaa.
Espanjan kieli alkaa pikku hiljaa olemaan vähän ärsyttävää, mutta uskon et se on ymmärrettävää kun kaikkea vaa ei pysty ymmärtämään. Kyllä sitä huomaa, että pystyn ymmärtämään huomattavasti enemmän, kuin aikaisemmin, mutta silti suurimmaksi osaksi se on aivan siansaksaa. Mutta loppujen lopuksi se Espanja alkaa vihdoin ja viimein sujumaan, vaikka ihan kunnollisia keskusteluita ei pystykkää puhumaan. Tänki viikon aikana oon puhunut monesti espanjaa mun host äidin kaa ja pari kertaa kavereiden kaa ja yhen kerran mun opettajan kaa. Et kyllä tää kohta alkaa sujuu viell paremmin.
Sääkään ei oo ollu kummonen enää. Joinain päivinä tääll on tosi lämmin ja toiset päivät on sitten kylmiä/viileitä. Koska lämpötila on muuttunut siitä kaikkein lämmpimäsätä säästä jonnekin 16 asteeseen nii kyllä se kylmältä tuntuu. Itekki piti alkaa käyttää aamuisin takkia kun kouluun menee. Ja itelleni yllätyksen se tuli et miten paljon tääll voi sataa kerrallaan. Pari viikkoa sitten tääll sato varmaa yhteensä puolen toista viikon verran. Eihän sade mitenkään ihmeellinen asia ole, mutta se miten paljon sitä vettä voi tulla sieltä taivalta. Sain senkin oppii kokemuksen kautta, koska en sattunut omistamaan sateenvarjoa ja kouluun päästyä olin aivan märkä.
Aluksihan ruoka oli täällä aivan ihanaa ja tosi hyvää, mutta nykyään se on tosi tavallista. Monesti viikon aikana voidaan syödä samaa kertaa monta kertaa kuten esim. paejaa. Kuitenkin on espanjan ruokailu tavoissa muutamia eroja suomeen verrattuna. Lähes jokaisella aterialla on tarjolla sipsejä. Siis aivan tavallisia suolattuja sipsejä, ja kaiken sen lisäksi jokaisen aterian yhteydessä syödään leipää. Useimmiten vaaleaa. Joten loppujen lopuks ruoka on tääll tosi yksinkertasta, jos vertaa Suomeen. Mutta kuitenkin hedelmät on täällä ihan sika hyviä + melko halpoja. Lähes kaikki hedelmät on makeita ja mehukkaita. Aivan eriluokkaa ku suomessa ja sen lisäks tääll on sellasii hedelmii joita suomessa ei oo.
Koulu ei sitte ole yhtään muuttunut kahden kuukauden aikana. Koulu päivät tuntuvat pitkiltä ja tylsiltä varmaan siksi, koska en ymmärrä tunneilla mitään, mutta kyllä se siitä alkaa paranemaan koko ajan. Koulu myös vaikuttaa inhottavalta, koska meillä ei ole välitunteja muuta kuin se yksi 25 minuutin. Loppujen lopuksi siihenkin on alkanut pikku hiljaa tottumaan, mutta arvostus Suomen kolutus systeemiä ja kouluruokaa on kasvanut.
Ja nyt kun Suomesta oli puhe. Voin sanoa suoraan, että kyllä sitä omaa koti maata on ikävä. On ikävää, kun ei voi puhua omalla äidinkielellään, koska kukaan muu ei sitä ymmärtäis. Ja tietenkin suomalaista ruokaa on ikävä ja suomalaisia herkkuja, kuten Fazerin suklaa ja salmiakki. Edellis viikolla sain syötyä mun viimeisetkin salmiakit. Ehkä mun pitäis vaa olla onnellinen et tääll on lämmin ja paistaa aurinko, ku suomessa on kylmä ja lunta. Kuitenkin mulla on ikävä lunta, koska täällä ei sitä sada. Mutta saanpahan nauttia auringosta pitempää :D
Hilla
Sääkään ei oo ollu kummonen enää. Joinain päivinä tääll on tosi lämmin ja toiset päivät on sitten kylmiä/viileitä. Koska lämpötila on muuttunut siitä kaikkein lämmpimäsätä säästä jonnekin 16 asteeseen nii kyllä se kylmältä tuntuu. Itekki piti alkaa käyttää aamuisin takkia kun kouluun menee. Ja itelleni yllätyksen se tuli et miten paljon tääll voi sataa kerrallaan. Pari viikkoa sitten tääll sato varmaa yhteensä puolen toista viikon verran. Eihän sade mitenkään ihmeellinen asia ole, mutta se miten paljon sitä vettä voi tulla sieltä taivalta. Sain senkin oppii kokemuksen kautta, koska en sattunut omistamaan sateenvarjoa ja kouluun päästyä olin aivan märkä.
Aluksihan ruoka oli täällä aivan ihanaa ja tosi hyvää, mutta nykyään se on tosi tavallista. Monesti viikon aikana voidaan syödä samaa kertaa monta kertaa kuten esim. paejaa. Kuitenkin on espanjan ruokailu tavoissa muutamia eroja suomeen verrattuna. Lähes jokaisella aterialla on tarjolla sipsejä. Siis aivan tavallisia suolattuja sipsejä, ja kaiken sen lisäksi jokaisen aterian yhteydessä syödään leipää. Useimmiten vaaleaa. Joten loppujen lopuks ruoka on tääll tosi yksinkertasta, jos vertaa Suomeen. Mutta kuitenkin hedelmät on täällä ihan sika hyviä + melko halpoja. Lähes kaikki hedelmät on makeita ja mehukkaita. Aivan eriluokkaa ku suomessa ja sen lisäks tääll on sellasii hedelmii joita suomessa ei oo.
Koulu ei sitte ole yhtään muuttunut kahden kuukauden aikana. Koulu päivät tuntuvat pitkiltä ja tylsiltä varmaan siksi, koska en ymmärrä tunneilla mitään, mutta kyllä se siitä alkaa paranemaan koko ajan. Koulu myös vaikuttaa inhottavalta, koska meillä ei ole välitunteja muuta kuin se yksi 25 minuutin. Loppujen lopuksi siihenkin on alkanut pikku hiljaa tottumaan, mutta arvostus Suomen kolutus systeemiä ja kouluruokaa on kasvanut.
Ja nyt kun Suomesta oli puhe. Voin sanoa suoraan, että kyllä sitä omaa koti maata on ikävä. On ikävää, kun ei voi puhua omalla äidinkielellään, koska kukaan muu ei sitä ymmärtäis. Ja tietenkin suomalaista ruokaa on ikävä ja suomalaisia herkkuja, kuten Fazerin suklaa ja salmiakki. Edellis viikolla sain syötyä mun viimeisetkin salmiakit. Ehkä mun pitäis vaa olla onnellinen et tääll on lämmin ja paistaa aurinko, ku suomessa on kylmä ja lunta. Kuitenkin mulla on ikävä lunta, koska täällä ei sitä sada. Mutta saanpahan nauttia auringosta pitempää :D
Hilla
